Hirsikehikon ja rakennusosien merkintä
 Merkinnöissä on oltava johdonmukainen ja huolellinen. Mitään ei pureta ennen merkitsemistä ja sen lisäksi, että merkitään jokin osa, niin on merkittävä myös paikka, josta se irroitetaan. Merkintöjen on oltava sellaiset, että ne kestävät vallitsevia sääoloja eli aurinkoa ja vettä. Merkintöjen on myös kestettävä siirtotöiden aiheuttamaa mekaanista rasitusta. |
 Merkintöjen tueksi piirretään ns. mittapiirustuksia. Näiden piirustusten pohjalta laaditaan varsinaiset rakennuspiirustukset ja tehdään esimerkiksi perustukset. Mittapiirustukset on tehtävä tarkasti, jotta kantaville seinille tulevat perustukset ovat oikean kokoiset ja oikeilla paikoillaan. Purkukarttojen piirtäminen on myös suotavaa. Tällöin kehikko tulee tutuksi ja päästessä pystytysvaiheeseen purkukartat toimivat palapelin ohjeina. |
 Varsinaisen kehikon jokainen seinä varustetaan omalla kirjainkoodilla. Ulkoseinien lisäksi väliseinillä on luonnollisesti omat kirjainkoodinsa. Kirjainkoodin lisäksi jokainen hirsi saa oman numeron, joka on juokseva. Numerointi aloitetaan alhaalta eli kivijalkaa vasten oleva hirsi on 1. Hirsien jatkoksille annetaan alanumerot eli jos esimerkiksi alimmainen hirsi koostuu kolmesta osasta, niin näiden kolmen osan numerot ovat 1.1, 1.2 ja 1.3. Tämän lisäksi numerosarjaan kuuluu seinäkohtainen kirjain eli esimerkiksi A 1.1, A 1.2 ja A 1.3. |
